Näkövammaisuus ja digitaalinen yhdenvertaisuus: miten varmistetaan saavutettavuus?
Digitaaliset palvelut ovat yhä keskeisemmässä roolissa arjessa, työssä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläistä pääsyä näihin palveluihin - esimerkiksi näkövamma voi estää itsenäisen käytön, ellei palvelua ole alun alkaen suunniteltu saavutettavaksi.
Saavutettavuus on paljon enemmän kuin tekninen vaatimus. Se on osa toimivaa palvelua, hyvää käyttäjäkokemusta ja ennen kaikkea yhdenvertaisuutta. Kun digitaalinen ympäristö huomioi myös toimintarajoitteet, se lisää sekä asiakastyytyväisyyttä että osallisuutta.
Näkövammaisten apuvälineet digikäytössä
Näkövammaisten itsenäinen toiminta digitaalisessa maailmassa perustuu teknologisiin apuvälineisiin. Ne madaltavat osallistumisen kynnystä ja avaavat pääsyn tiedon, viestinnän ja palveluiden pariin.
Ruudunlukuohjelmat
NVDA, VoiceOver ja TalkBack muuttavat näytön tekstin puheeksi tai pistekirjoitukseksi, mahdollistaen verkkosivujen, sovellusten ja asiakirjojen käytön ilman näköaistia.
Pistenäytöt
Pistenäytöt mahdollistavat tekstin lukemisen pistekirjoituksena. Ne tukevat tarkkaa lukemista ja esimerkiksi ohjelmointia.
Suurennusohjelmat
ZoomText ja vastaavat suurennusohjelmat parantavat heikkonäköisten mahdollisuuksia käyttää näyttöä suurentamalla sisältöä ja parantamalla kontrasteja.
Mobiililaitteiden esteettömyystyökalut
Sekä iOS- että Android-laitteet tarjoavat esteettömyysominaisuuksia, kuten ruudunlukijat, suurennus ja puheohjaus.
Äänikirjat ja OCR
Daisy-soittimet ja Luetus® tarjoavat saavutettavaa sisältöä, ja OCR-ohjelmat muuntavat painetun tekstin digitaaliseksi, luettavaksi ruudunlukijalla.
Mitä saavutettavuus sokean käyttäjän näkökulmasta edellyttää?
Sokealle käyttäjälle digitaalinen palvelu ei näyttäydy visuaalisena käyttöliittymänä, vaan rakenteena, jota tulkitaan ruudunlukijan avulla. Kaikki toiminta – sivuilla liikkuminen, lomakkeiden täyttäminen, sisällön ymmärtäminen – perustuu siihen, mitä ohjelma voi lukea ja miten selkeästi tieto on järjestetty. Kyse on kyvystä toimia itsenäisesti, luotettavasti ja sujuvasti ilman visuaalista käyttökokemusta.
Keskeiset periaatteet, jotka joiden avulla palvelu palvelee myös sokeita käyttäjiä:
1. Yhteensopivuus ruudunlukijoiden kanssa
Käytä selkeitä otsikkotasoja, yksiselitteisiä linkkitekstejä ja tarjoa kaikille kuville informatiiviset alt-tekstit.
2. Täysi käytettävyys ilman hiirtä
Kaikki toiminnot on voitava suorittaa näppäimistöllä loogisessa järjestyksessä.
3. Johdonmukainen rakenne
Sivuston eri sivujen tulisi noudattaa samaa rakennetta, mikä helpottaa ruudunlukijan käyttöä ja tuo varmuutta navigointiin.
4. Riittävä kontrasti ja luettavat fontit
Hyvä kontrasti ja selkeät fontit auttavat erityisesti heikkonäköisiä. Vältä viestintää, joka perustuu pelkkiin väreihin.
5. Esteettömät mediat
Videoissa tulee olla tekstitykset, ja tarvittaessa kuvailutulkkaus. Sisällön ei tulisi käynnistyä automaattisesti ilman käyttäjän hallintaa.
Vastuu palveluntarjoajalla
Digipalvelulaki velvoittaa erityisesti julkisia toimijoita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia WCAG 2.1 -standardien mukaisesti. Saavutettavuus kannattaa ottaa huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa – jälkikäteen tehtävät muutokset ovat usein työläämpiä ja kalliimpia.
Käytännön teot, joilla rakennat saavutettavamman palvelun
Saavutettavuus rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus. Kun saavutettavuus on osa arkea, lopputuloksena on palvelu, joka toimii paremmin kaikille – ei vain niille, joilla on erityisiä tarpeita.
- Testaa palvelusi ruudunlukijalla. Kokeile NVDA:ta tai VoiceOveria ja navigoi pelkällä näppäimistöllä.
- Lisää ALT-tekstit kuviin. Kuvaa kuvan sisältö lyhyesti ja neutraalisti.
- Pyydä palautetta näkövammaisilta käyttäjiltä. He tietävät, missä ongelmat piilevät.
- Vältä ohjeistusta, joka perustuu pelkästään visuaalisuuteen. Esitä toiminnot myös sanallisesti ja loogisesti.
Saavutettavuus ei ole pelkästään vammaisten huomioimista – se parantaa palvelun selkeyttä, käytettävyyttä ja luotettavuutta kaikille. Palvelu, joka toimii myös silloin, kun näkö ei toimi, toimii paremmin aina.
