Saavutettavuuden laiminlyönti voi tuoda sanktioita – näin EU-maat toimivat

Digipalveluiden saavutettavuus ei ole enää valinnainen hyve vaan lakisääteinen velvoite. Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi ja sen laajennus, European Accessibility Act (EAA), velvoittavat jäsenvaltioita varmistamaan, että digitaaliset palvelut ovat kaikkien käytettävissä – myös apuvälineitä käyttävien tai kognitiivisia haasteita kohtaavien. Mutta mitä seuraa, jos sääntöjä ei noudateta?

Kansalliset erot vaikuttavat seuraamusten tiukkuuteen

Vaikka EU-lainsäädäntö antaa yhteiset raamit, kukin maa on määritellyt omat seuraamuksensa saavutettavuuden rikkomisesta. Erot näkyvät erityisesti siinä, kuinka varhaisessa vaiheessa viranomaiset puuttuvat ongelmiin ja millaisia rangaistuksia käytetään.

Espanja: tiukat sakot ja kielto markkinoille

Espanjassa saavutettavuuden laiminlyönti voi johtaa jopa 600 000 euron sakkoon. Viranomaisilla on myös valtuudet kieltää saavutettavuusvaatimuksia rikkovien tuotteiden ja palveluiden myynti kokonaan. Esimerkiksi eräs verkkokauppa jouduttiin sulkemaan, koska se ei täyttänyt saavutettavuusvaatimuksia. Yritysten on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti, miksi vaatimuksia ei voida täyttää – yleiset viittaukset kustannuksiin tai teknisiin haasteisiin eivät riitä.

Italia: asteittaiset sakot ja toiminnan keskeytys

Italiassa yksityiset yritykset voivat saada 5 000–40 000 euron sakkoja. Tietyissä tapauksissa palvelu voidaan keskeyttää. Esimerkiksi junalippujen verkkokaupassa puutteellinen näppäimistönavigointi johti 30 000 euron sakkoon ja kolmen kuukauden keskeytykseen. Myös kollektiivikanteet ovat mahdollisia, mikä kasvattaa painetta toimia ennakoivasti.

Saksa: uhkasakot ja oikeudelliset seuraamukset

Saksassa saavutettavuuden rikkominen voi johtaa huomattaviin uhkasakkoihin. Esimerkiksi matkatoimistojen liitto joutui maksamaan 1,2 miljoonaa euroa esteellisten varausjärjestelmien vuoksi. Valvonta painottaa järjestelmällisten puutteiden kitkemistä, ja vahingonkorvauslain tulkinta on laajentunut kattamaan myös saavutettavuusrikkomuksia.

Ranska: julkisten palveluiden tarkka valvonta

Ranskassa painopiste on erityisesti julkisen sektorin verkkopalveluissa. ARCOM-viranomainen tekee aktiivista valvontaa: 70 prosenttia tarkastetuista kunnista on saanut huomautuksen ja osa myös sakkoja. Esimerkiksi Pariisin kaupungin kulttuuripalveluiden verkkosivusto määrättiin suljettavaksi kuukaudeksi, kunnes saavutettavuuspuutteet korjattiin.

Alankomaat: neuvottelulinja ja liikevaihtoon sidotut sakot

Alankomaissa korostetaan ratkaisuhakuisuutta: yrityksille annetaan mahdollisuus korjata puutteet ennen sanktioiden määräämistä. Sakko voi kuitenkin olla jopa neljä prosenttia liikevaihdosta. Esimerkiksi eräs vakuutusyhtiö joutui maksamaan 850 000 euroa, koska sen verkkopalvelu esti näkövammaisia tekemästä vahinkoilmoituksia.

Suomi: ennakoiva ohjaus ja uhkasakot

Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo digipalvelulain noudattamista. Usein ongelmat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla, mutta tarvittaessa voidaan määrätä uhkasakko. Esimerkiksi Verohallinto sai huomautuksen Palkka.fi-palvelusta, ja Oikeusministeriön Finlex-palvelulle annettiin määräaika korjausten tekemiseen uhkasakon uhalla.

Miten sanktiot käytännössä määräytyvät?

Sanktioita ei määrätä sattumanvaraisesti. Prosessi etenee yleensä seuraavasti:

1. Palvelusta tehdään ilmoitus tai viranomainen tekee tarkastuksen.
2. Yritykselle annetaan mahdollisuus korjata puutteet määräajassa.
3. Jos korjauksia ei tehdä, seuraa uhkasakko tai varsinainen sakko.
4. Toistuvista rikkomuksista seuraamukset kovenevat, ja pahimmillaan palvelu voidaan sulkea.

Sanktiot osana laajempaa saavutettavuusstrategiaa

Käytännön esimerkit eri maista osoittavat, että pelkkä sanktiointi ei riitä. Parhaiten toimivat mallit yhdistävät seuraamuksiin koulutusta ja tukea. Esimerkiksi Espanjassa tarjotaan rahoitusavustuksia pienyrityksille, ja Italiassa AgID kouluttaa sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Myös julkisten toimijoiden esimerkki on ratkaiseva. Kun viranomaiset itse noudattavat saavutettavuusvaatimuksia, syntyy uskottava perusta laajemmalle kulttuurinmuutokselle.

Yhtenäisempi valvonta tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä sanktioiden vaihtelu eri maissa aiheuttaa epätasa-arvoa yritysten välillä. Yhä useampi taho peräänkuuluttaa EU-tason yhtenäisiä ohjeistuksia sanktioiden määräytymisestä. Samalla kehittyvä teknologia – kuten tekoälyyn perustuva saavutettavuusauditointi – voi tuoda uusia välineitä valvonnan tueksi.

Digitaalinen saavutettavuus ei ole enää vain tekninen yksityiskohta – se on osa yritysten ja viranomaisten yhteiskuntavastuuta. Sanktiot ovat tehokas muistutus siitä, että esteettömyys ei ole lisäominaisuus, vaan perusoikeus. Siksi jo

‍